Evankeliointi elämäntavaksi!

Päätin jakaa muutaman ajatuksen tästä itseäni viimeaikoina puhutelleesta asiasta. Monesti me uskovina mietimme miten voisimme kertoa siitä suunnattomasta rakkaudesta, jota Jeesus on meitä kohtaan osoittanut. Tuntuu että on niin vaikea kertoa muille ihmisille. Erilaiset tempaukset ovat älyttömän hyviä ja niillä tavoitetaankin monesti pienessä ajassa paljon ihmisiä.Mutta riittääkö se, että osallistumme johonkin aktioon kerran vuodessa? Onko Jumala kutsunut meidät olemaan uskovia ja julistamaan vain tuon pienen hetken, vai olisiko Jumalalla jokin muu suunnitelma?

Kyllä Jumalalla on meille suunnitelma!! Uskomatonta mutta totta :) Meidät jokaiset on kutsuttu julistamaan sillä paikalla missä olemme. Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi koko ajan lyödä ihmisiä raamatulla päähän vaan sitä, että olisimme ihmisten tukena ja apuna tämän kylmän ja raa-an maailman keskellä. Se tarkoittaa sitä, että me julistamme omilla sanoillamme ja teoillamme Jumalaa meidän elämässämme. Kyllä kuulit oikein! SANOILLA JA TEOILLA... Helpommin sanottu kuin tehty ainakin omalla kohdallani.

Eli siis Jumala on kutsunut meidät julistamaan sanoilla ja teoilla. Pakko myöntää että itse olen tässä monesti epäonnistunut. Omat tekoni ja varsinkaan sanani eivät ole olleet sitä, mitä Jumala olisi niiden halunnut olevan. Viimeaikoina olen kuitenkin alkanut miettiä sitä, miten maailma minut näkee. Mitä muut ihmiset näkevät kun ovat seurassani, tai seuraavat tekemisiäni sivusta!? Olenko häpeäksi vai kunniaksi uskoville ja ennen kaikkea Jumalalle?

Tuota kysymystä pitäisi mielestäni pohtia jokaisen omassa elämässään. Ei se, että joskus käymme jossakin aktiossa ole Jumalan koko suunnitelma elämällemme . Jumalan tahto on se että meidän jokainen sanamme ja tekomme tapahtuisi rakkaudesta Jumalaa ja ihmisiä kohtaan. Se on mielestäni oikeaa evankeliointia. Miettikää!! Ei tarvitse edes vaivautua lähtemään mihinkään erikseen ja voi tehdä silti Jumalan töitä. Ja kaikkein parasta, että teet työtä niiden ihmisten parissa joista välität eniten! Kaverit, työkaverit jnejne... Mikä olisi parempaa kuin se, että joku hyvä ystäväsi saisi antaa elämänsä Jeesukselle!?

Kehoitankin siis jokaista tutkiskelemaan itseään tämän asian tiimoilta. Ehkä seuraavalla kerralla ku työkaverisi kysyy sitä, mitä aiot tehdä illalla, voisit todellakin kertoa että menet seurakunnan tilaisuuteen! Tai kun kaverisi kysyy että mitä aiot tehdä viikonloppuna, voisit kertoa meneväsi nuorteniltaan. Tai kun pikkujouluissa tarjotaan konjakkipaukku nokan eteen niin voisitkin sanoa: " Ei kiitos, olen uskossa ja en juo" sen sijaan, että tyytyisit vain sanomaan:" Ei kiitos, olen absolutisti". Tai kun kaverisi tulee käymään, niin sen sijaan että piilottaisit raamattusi tyynyn alle, panisitkin sen oikein näytille keittiön pöydälle!Voisi vaikka herätä keskustelua aiheen tiimoilta?

MY SUGGESTION : OTETAAN EVANKELIOINTI ELÄMÄNTAVAKSI JA TULEMME NÄKEMÄÄN JUMALAN VOIMAN ELÄMÄSSÄMME.

san 25:11. Kultaomenia hopeamaljoissa ovat sanat, sanotut aikanansa. AMEN!

Ja lopuksi uskontunnustus by Petra - Creed tähän toivoon me turvaamme!