Sinun vuoksesi

Tänä aikana on paljon murhetta ja kaikki se korostuu näin joulun alla! Arkisesti ajatellen voitaisiin kantaa huolta siitä, kuinka järjestää kaikki käytännön asiat: Kuinka hoitaa lahjat kaikille lapsille, sukulaisille ja ystäville. Kuinka suoriutua joulusiivouksesta. Joka puolella valtava hässäkkä, ihmiset säntäilee sinne tänne, joulurauhasta monilla ei ole tietoakaan ja silti pitäisi pystyä nauttimaan joulun juhlasta. Jeesus sanoi: Joh. 14:27 Rauhan minä jätän teille: minun rauhani -sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.

On myöskin ihmisiä, jotka joutuvat seuraamaan joulua ikäänkuin sivusta, syrjäytyneinä, elämästä ikävällä tavalla kyllänsä saaneina, toivonsa ja elämänhalunsa ehkä menettäneinä. Nämä ihmisparat kokevat olevansa aivan yksin ja juuri joulun aikaan kaikki ikävä kaatuu niskaan ja tuntuu ettei ole voimia, eikä halua selvitä elämässä eteenpäin. Tuntuu kuin kaikki muut ihmiset olisivat onnellisempia ja iloisempia kuin itse ja näyttää siltä että ne muut saavat kokea rauhaa ja rakkautta perheen, sukulaisten ja läheistensä toimesta. Kaikesta tästä johtuen heidän ahdinkonsa vain tuntuu entistä syvemmältä.

Mitä me voimme tehdä?

Sitä kyselen itseltänikin. Ehkä me voidaan kohdata näitä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta ovat ajautuneet sellaiseen ahdinkoon, missä on vain epävarmuutta ja pelkoa, sellaisella välittämisellä joka ilmenee tekoina. Annetaan niille jotka eniten tarvitsee, sitä mitä voimme antaa. Rakkautta ja huomiota kaikin tavoin, sekä aineellisesti, että aineettomasti. Raamattu kehoittaa meitä jakamaan omastamme. Hepr. 13:16 Mutta älkää unohtako tehdä hyvää ja jakaa omastanne, sillä senkaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy. Jos meille ei ole uskottu maallisia rikkauksia, annetaan silloin jostain muusta. Se voi olla sellaista henkistä hyvyyttä mitä olemme saaneet kokea Jeesuksen kautta, sellaista joka näkyy aitona rakkauden osoittamisena. Halutaan osoittaa ihmisille sitä mitä itse olemme Jumalalta saaneet lahjaksi. Meillä voi olla erilaisia armoituksia joilla me voidaan palvella Herraa kokosydämisesti.

Raamatussa on tapaus jossa kerrotaan Pietarin ja Johanneksen menneen pyhäkköön ja silloin sinne kannettiin miestä, joka oli ollut rampa hamasta äitinsä kohdusta jonka he joka päivä panivat pyhäkön niin kutsutun Kauniin portin pieleen anomaan almua pyhäkköön meneviltä. Nähdessään Pietarin ja Johanneksen, kun he olivat menossa pyhäkköön, hän pyysi heiltä almua. Niin Pietari ja Johannes katsoivat häneen kiinteästi, ja Pietari sanoi: Katso meihin. Ja hän tarkkasi heitä odottaen jotakin saavansa. Ap.t. 3:6. Niin Pietari sanoi: Hopeaa ja kultaa ei minulla ole, mutta mitä minulla on sitä minä sinulle annan: Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy.

Jeesus aloittaessaan vaikutuksensa paransi kaikkinaista sairautta ja kaikkinaista raihnautta mitä kansalla oli. Hän tahtoi opettaa opetuslapsiaan tekemään samoin. Matt. 10:1. Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta. Jeesus syntyi tähän maailmaan antamaan ihmisille toivoa! Mitä me sitten toivomme, eikö juuri sitä minkä vuoksi Jeesus Kristus syntyi tänne maan päälle, eli antamaan meille toivon, toivon ikuisesta elämästä. Taivaassa ei enää tarvitse murehtia eikä sairastaa, vaan siellä saamme olla täydellisiä ilman minkäänlaista pelkoa! Sydän täynnä iloa ja riemua! Jeesus tuli tähän maailmaan juuri sinun vuoksesi!